Elina Mäenpää
Olen 29-vuotias bodyfitness -sarjan kilpailija Tampereelta. Arkeni on rakentunut minulle tärkeiden asioiden ympärille. Päivät kuluvat työterveyshuollossa sairaanhoitajan/ravintovalmentajan tehtävissä ja illat GoGo:n tarjoamilla saleilla treenaten.


Olen aina harrastanut urheilua ja se on ollut minulle intohimo läpi elämän. Nuorempana lajeja oli välillä niinkin paljon, että treenikassiin saattoi eksyä tanssikenkien sijasta hiihtomonot tai piikkarit jäivät kotiin ja kassista löytyikin seuraavan päivän taitoluistelukisoissa tarvittavat kamppeet. Vähitellen nuo lajit väistyivät ja kuvioihin astuivat Les Mills -lajien tarjoamat erilaiset jumppatunnit, oli combattia, pumppia, atackia ja grittiä! Tuossa ohessa sitten, kun ikää oli n. 19-vuotta, aloin tutustua myös kuntosalin ihmeelliseen maailmaan. Melko rimpuiluahan tuo siihen aikaan oli vielä salin puolella.


Parisen vuotta sitten elämäni pysähtyi epäselvän kiputilanteen vuoksi. Vähitellen alkanut yläselkäkipu voimistui yhtäkkisesti niin kovaksi, että jopa sängystä nouseminen oli vaikeaa. Pienestä kivustahan en koskaan ole hätkähtänyt, joten en uskonut asian olevan sen vakavampaa. Mutta sitten kivut vain lisääntyivät ja lopulta kipu pysäytti minut totaalisesti. Hakeuduin lääkärille, syytä selvittiin ja vasta muutamien lääkärissäkäyntien jälkeen magneettikuvasta selvisi rintarangan voimakasasteinen välilevyn pullistuma. ”Luultavasti joogaa voit joskus harrastaa, muutoin sitten urheiluharrastukset voitkin unohtaa” oli lääkärin kevyt toteamus. Jooga on varmasti hieno laji, mutta en ollut vielä päättänyt aloittaa joogauraani! Jokainen urheilua rakastava henkilö varmasti ymmärtää, miten kova paikka tuo on pääkopalle, kun suurin ponnistelusi on, että ylipäätään pääset omin avuin ylös sängystä. Terveytesi on uhattuna etkä tiedä pääsetkö ehkä koskaan enää samalla tavalla liikkumaan. Jokainen aamu heräät kipuun, jokainen ilta yrität nukahtaa samaisesta kivusta huolimatta. Epätietoisuus tulevaisuudesta painoi mieltä. Olin valmis tekemään ihan mitä tahansa saadakseni terveyteni takaisin. Otin yhteyttä Tampereen selkäkeskukseen. Aloitimme fysioterapiahoidot ja ohjeenani oli jumpata kolmea eri liikettä aina kolmen tunnin välein. En jättänyt yhtäkään harjoitetta väliin, jumppasin vaikka vessassa, sitkeästi päivästä toiseen joka kolmas tunti. En luovuttanut, vaikka välillä tulikin takapakkia ja tilanne tuntui vaikealta. Vähitellen alkoi tapahtua, päivä päivältä pystyin liikkumaan enemmän ja kivut helpottivat. Hitaasti mutta varmasti. Tästä lähti tervehtyminen ja oireet vähitellen helpottivat kuukausien kuluessa. Kiitollisuuden ja onnellisuuden tunteet olivat jotain sellaista, mitä en ole koskaan aikaisemmin elämässäni kokenut sen jälkeen, kun ymmärsin, mitä olin saanut saadessani terveyteni takaisin. Tämän kertomalla haluan sanoa, että sitkeydellä ja tahdonvoimalla voi todella saavuttaa niitä asioita, mitkä tuntuvat täysin mahdottomilta jossain tilanteessa.


Jo se, että pääsin taas treenaamaan, oli minulle enemmän kuin lottovoitto. Halusin jatkossa kuitenkin tehdä kaiken oikein ja terveyttä kunnioittaen niin treeneissä kuin treenien ulkopuolellakin. Niinpä otin yhteyttä nykyiseen valmentajaani Halosen Mattiin. Matin kanssa aloitettiin yhteistyö, jonka ymmärsin heti olleen oikea ratkaisu. Vähitellen aloin miettiä mahdollisia tavoitteita. Mietin pitkään, punnitsin ja punnitsin vielä kerran. Lopulta tein päätöksen ja sillä tiellä ollaan; silmät kirkkaana kohti Kulttuuritaloa!


Dieetti on edennyt aikataulun mukaan ja homma rullaa. Kyse on tahdosta ja asenteesta. Joka kerta, kun salin ovesta astun sisään, on aika sulkeutua omaan maailmaan; musiikit korville ja keskittyminen sataprosenttisesti tekemiseen.  Sosialisointi jääkööt muuhun ajankohtaan. Failure, se on tavoite, joka kerta. Itseäni lajissa kiehtoo nimenomaan se, että se on jatkuvaa haastamista niin henkisesti kuin fyysisestikin.


Tukea ja kannustusta olen saanut huimasti niin ystäviltä, työkavereilta ja perheeltäni. Myös puolitutut ovat tulleet moikkaamaan ja antaneet kannustusta. Suuri kiitos jokaiselle!

Tukijoukoistani haluaisin kiittää erityisesti avopuolisoani Teemua. Hänen jatkuva vahva usko, arvostus, apu ja tuki tekemistäni ja tavoitettani kohtaan on kantava voima lisäten positiivista meininkiä päivästä toiseen. Lisäksi mainitsen rakkaan ystäväni Heidin @heidisavioja, joka kilpauimarina on tsempannut ja tsemppaa minua urheilijan silmin aina lavalle nousemiseen saakka.

Kiitoksen sanat haluaisin antaa myös kampaajalleni Maaritille Koreuteen @koreusdesinghair sekä GoGo-liikuntakeskuksen iloiselle henkilökunnalle!

Iso kiitos tietenkin valmentajalleni Matti Haloselle sekä Sportlife Nutritionin tarjoamille laadukkaille lisäravinteille.


Instagram: @elinemenp


”And the only way to do great work is to love what you do. If you haven’t found it yet, keep looking. Don’t settle. As with all matters of the heart, you’ll know when you find it.” -Steve Jobs


<< Takaisin uutisiin